Tyttörullalautailijat ry | Supernatural FX Showreel
21453
post-template-default,single,single-post,postid-21453,single-format-video,ajax_fade,page_not_loaded,,vertical_menu_enabled,select-theme-ver-2.3.1,wpb-js-composer js-comp-ver-4.3.5,vc_responsive

Tyttöjen 1. minirampin SM-kilpailut 2010

Tyttörullalautailu on näkynyt streetin SM-kisoissa monena vuotena lähinnä väliaikaviihteenä, minikisoissa ei senkään vertaa. Tyttöjen skeittaus ei ole niin näyttävää ja teknistä kuin vastakkaisella sukupuolella, mutta vastoin vieläkin yleistä ennakkoluuloa, tyttöskeittaus on muutakin kuin ollieita paikallaan ja laudan kanssa kaupungilla hengailua. Varsinkin miniskeittauksessa tyttöjen taso on noussut sellaiseksi, että sitä on varsin viihdyttävää katsoa.

 

Onneksi on olemassa toimiva yhdistys nimeltä Tyttörullalautailijat. Koska omien skabojen järjestäminen on mahdollista, tehdään itse ja tehdään paremmat! Vaikka eipä se yhdistys paperilla kisoja kasaan saa, vaan hallituksen riveistä löytyvä osaaminen ja ennen kaikkea into. Siitä se idea omiin SM-kisoihin sitten lähti..
Suomenmestaruuskisoihin tarvitsee lajiliiton luvan ja sellainen saatiin Rullalautaliitolta pyytämällä. Paikaksi valitsimme Hertsikan mikro-rhinon.

 

Kisaajat kannattivat Hertsikkaa, koska siellä kaikki pystyvät tekemään koko temppuvarantonsa. Esimerkiksi isommassa Larun minissä skeittaus olisi ollut todennäköisesti perustemppujen hinkkaamista. Tämä ei olisi välttämättä antanut katsojille kovin kummoista kuvaa tyttöjen osaamisesta. Toki, kun skeittauksen taso nousee, myös kisarampin koko voi kasvaa. Muutaman vuoden päästä tytöt kisaavat sitten verttiä.

Far far away, behind the word mountains, far from the countries Vokalia and Consonantia, there live the blind texts.

Etukäteen tehtävää

Kisojen järjestämisessä on paljon huomioitavaa tiedotuksesta vastuuvapautuskaavakkeisiin. Oma säätönsä on tietysti myös luvissa, joiden hankkimisesta yritimme alkuun parhaamme mukaan pitää kiinni. Ei kuitenkaan yllättänyt, että asioita hoitavaa tahoa ei saatu kaupungin päässä koskaan kiinni. Totesimme, että meluluvan hankkimista tärkeämpää on hoitaa asiat 100 % kuntoon Poliisin kanssa, jotta järjestäjät eivät istuisi putkassa iltapäivän päätteeksi…

 

Oman ongelman tuotti sähkön saanti kisapaikalle. Arvatkaa paljonko maksaa aloitusmaksu, että sähkön saa vetää sähkökaapista? Siis hinta ilman ainuttakaan kilowattisekuntia. No, veikkauksia? ”Vain” 500 euroa. Arvasitko oikein? Kuulostaa sopivalta aloitusmaksulta vaikkapa Madonnan keikan sähköille, mutta ei ihan tämänkokoiseen tapahtumaan. Agregaattia harkitsimme myös, mutta ko. laitteessa on omat huonot puolensa. Koska lupa-asiatkin olivat puolitiessä kaupungin vastausten puuttumisten takia, päädyttiin DJ:n sijaan ostamaan yhdistykselle oma, akkukäyttöinen äänentoistolaite Ion block rocker.

 

Vaativa tehtävä oli myös soittolistan teko, joka saatiin kasaan eräänä myöhäisenä perjantai-iltana. Suurin huoli oli, ettei kaikkia hyviä biisejä ehditä välttämättä soittamaan ollenkaan.. Kisaa olisi tietysti voinut seurata pelkän musiikin säestyksellä, mutta katsoimme parhaaksi pistää joku onneton hallituksen riveistä mikin jatkeeksi.

 

Kilpailun ollessa kyseessä, on mukava antaa osallistujille jotain muutakin kuin lämmintä kättä. Tukijoiden saaminen on omanlainen hommansa ja hankitut palkinnot lämmittävät niin järjestäjien kuin saajien mieltä. Tällä kertaa joulun kisaan toivat Nikita, Electric, Les Ettes, She Rocks ja 101 skateboard jewellery, unohtamatta juomatarjoilua josta huolehti Monster Energy Drinks. Kiitos sponsseille yhteistyöstä, kaikkea kivaa saivat sekä osallistujat että katsojat.

..ja paikanpäällä säädettävää

 

Ensikertalaisille asiat eivät aina ole niin itsestään selviä. Esimerkiksi teltan pystyttämiseen värvättiin kaikki parkissa aamupäivällä skeittaamassa olleet. Mitään oikeita työkalujakaan ei tullut mukaan – jos kertakäyttögrillejä ei lasketa. Onneksi kaikki ruuvit olivat sattumalta sopivan kokoisia skedetuulille.
Jotta kisapaikan kasaamisessa ei olisi ollut tarpeeksi huolta, pahinta oli päällä leijuva sateen uhka. Olimme sopineet varapaikaksi Kontulan hallin, mutta siinä vaiheessa kun kaikki oli Hertsikassa valmista, olisi kisojen siirto ollut lähestulkoon mahdotonta. Ei hallin vuokraaminenkaan ilmaista ole, onneksi siitä ei tarvinnut maksaa kun sitä ei käytetty.

 

Ja kisa käyntiin

 

Kisaajia saatiin paikalle seitsemän. Kuulostaa ehkä vähältä, mutta me järjestäjät olimme oikein tyytyväisiä kisaajien määrään ja laatuun. Myös katsojia oli paikalla varsin mukavasti, kuutisenkymmentä, ja siitä joukosta jo irtosi kannustustakin. Tsemppaus oli kuitenkin kovimmillaan kisaajien kesken.
Tuomareina toimivat pitkän linjan skeittaajat Rad Mike ja Joni Kukkohovi. Ulkopuoliset ja pätevät tuomarit olivat skaballe tärkeät tasapuolisuuden vuoksi.

 

Kisa vedettiin puolisen tuntia kestävänä jamina. Voittajaksi nousi monipuolisuudellaan Rosalinda Tuomaala, kisaraneissa mm. frontti fiftareita, switch droppauksesta rokkari ja feikki frontti axle. Toiselle sijalle ylsi Lotta Luoma mm. fakie smitheillä, ollie rokkareilla ja sweepereillä. Kolmannen sijan pokkasi Eija Joensuu, joka liukui tuomareiden mieleen ainakin pitkillä boardslideillaan ja feeblegrindeillaan.

 

Kannattaako?

 

Eihän tässä mitään järkeä ole omaa skeittausaikaansa tämmöiseen käyttää, mutta kyllä hyvin järjestetyistä tyttöjen omista kisoista silti hyvä fiilis jäi. Ensi vuonna toteutus on tietysti helpompaa, kun osa hommista saattaa mennä jo rutiinillakin. Ehkä perinne tulee jatkumaan. Sen verran tuoreet haavat ja järkkäreillä skeittausvaje, että ihan vielä ei mennä varmaksi lupaamaan…

 

Niin, ja jos siis luulit että urakka on ohi kun kisapaikka hiljenee, niin tämä juttu on todiste siitä, että ei ole. Tulokset, kuvankäsittelyt, videoeditointi ja juttujen kirjoitus jatkuvat vielä hyvän tovin.

 

Alkuperäinen teksti: Leena Vänni
Muokkaus: Maili Hyttinen